Pellossa pyörähin viime lauantaina Hepun kanssa kehässä. Heppu käyttäyty omaan rauhalliseen tapaansa ja vähän ulvo tylsistyneenä kehässä, johon tuomari vain naureskeli. Saija Juutilaisen arvostelu: 14 kk, Oikealinjainen, hyvä runkoinen juniori. Tasapainoisesti kehittynyt. Hyvä luusto. Vahvat käpälät. Hyvä pään malli. Hieman pyöreät silmät. Viehättävät taittokorvat. Sujuvat liikkeet luonnollisella ryhdillä. Lupaava karva. ERI JUK2.

Kasvateistani paikalla olivat Taiga ja Lempi neitoset, jotka molemmat saivat EH:t ja hyvät arvostelut, jotka voi käydä lukemassa Taigahaun blogista http://www.taigahaun.net/blogi.php?page=1#a3. Kuvia löytyy myös Annin ottamana täältä http://annips.kuvat.fi/kuvat/Koiratapahtumat/Pellon+Rn+15.2.2014/Poikkikorvan+Hoot/. Myös Hepun kaksi siskoa oli paikalla ja kyllähän Heppu hyvin siskonsa muisti.

Kehän jälkeen käytin sekä Hepun että Humpan silmätarkissa ja molempien silmät olivat terveet. Hepulla oli oikeassa silmässä pieni sikiöjäänne viiru (PPM Iris-Iris), joka oli onneksi symmetrinen eli silmät olivat siis terveet. Terveystarkit jatku tiistaina Rovaniemellä, jossa sijotusnarttu Peppi kävi tarkastuttamassa kokonaan ittensä eli silmät oli terveet, oikeassa silmässä takakapselilla roiske, joka yhdessä tasossa, jolloin se on ok. Polvet oli 0-0 ja kyynärät sekä lonkat näytti hyviltä. Virallisia tuloksia kennelliitosta siis ootellaan. Lempi kävi myös silmätarkissa ja silmät oli ok.

Taigahaun kennelissä eletään jännittäviä aikoja, kun Heidi käytti Taigan maanantaina ultrassa ja pentujahan siellä näky. Ja täytyy myöntää, että mie ootan pentujen syntymää vähintään yhtä paljon kuin Heidi! Vielä kolmisen viikkoa ootellaan, mut onneks tekemistä riittää. Lunta on oikein mukavasti ja vaikka kelit on olleet melkosen lauhat lapin talveksi, niin lumikenkäiltyä ja potkuroitua on tullu aikasen reippaasti, pari viime päivää on vaan menny peiton alla sairastaessa. Harmitti niin eilen, kun en kyenny kattomaan Riemuliiterille Iidan ja Pietan talven ekoja hiihtokisoja!

Merkkasin Ylläksen koirakerhon porukoitten kanssa uuven lumikenkäreitin Velhon kodan parkkikselta Kuerille. Reitti on tosi kiva, matkalle mahtuu kaunista mettää, upea kynttiläkuusikko kuru ja lopulta tykkylumi käkkyröitten lomasta reitti menee puuttomalle huipulle asti. Tästä kun olo paranee, pääsen jatkaa poikien kaa etsintäharjotuksia ja syksylle ollaan suunniteltu anottavaksi koirakerhon nimissä pelastuskoirakoetta. Ylläksen koirakerhohan hyväksyttiin Suomen Pelastuskoiraliittoon ja näin saamme hyvin alkanutta harrastusta vietyä etiäpäin.

Paimennushommiakin on varattu Mäntyrannan Minnan luo keväälle ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, Mökö täyttää pian 9 ja Kumma jo 12 vuotta! Vaikka tytöt on hyvässä kunnossa, taijan pitemmille vaelluksille lähteä poikien kanssa, toisaalta Mökö on niin nuorekas, että kyllä mie sen vielä johonkin pitempään reissuun mukaan otan :)