Vaikken kyllä ihan heti ymmärrä onko silläkin joku tarkoitus, että jouluviikolla sairastuin myyräkuumeeseen ja on tuo joulun tunnelma ollu vähän kadoksissa.. 

Mutta sillä oli kyllä ainakin tarkoitus, ettei Taigan juoksu alkanu syyskuussa niinkuin ootettiin. Eikä lokakuussa, eikä marraskuussa eikä tuntunu alkavan vielä joulukuussakaan! Sain joulua edeltävällä viikolla tiedon Taigan sulhaseksi valitun Lumikummun Lapinleimun eli Ruskan omistajalta, että Ruska oli käyny silmätarkastuksessa ja sieltä oli löytyny epäily HC:stä. Uusinta tarkastus on kesällä ja toivotaan, että Ruskalta ei sillon mitään löydy. Mutta tässä siis tuli tarkoitus, miksi Taiga ei juoksua ollu alottanu, fiksu koira kaikinpuolin!

Mutta Taigan sulhassuunnitelmat lensi kuitenkin roskakoppaan, koska juoksuhan voisi alkaa koska tahansa. Niinpä istuin netissä kaikki vähät hetket mitkä ehdin kaikkien kotitöitten ja töissäkäynnin lomassa. Ja löysinpäs Taigalla uuden sulhasen, nuoren uroksen läheltä Rovaniemeä. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota kauniiseen ilmeeseen ja jotenkin kuvissa näyttävään vanhantyyliseen olemukseen, taittokorvat toi lisäplussaa, A-lonkat (kuvattu jo vuoden ikäisenä) tieten myös ja vaikken kauheasti anna painoarvoa näyttelyille, niin sieltäkin oli tullu ERI- ja EH-tulokset. Sukusiitosprosentti kaheksassa sukupolvessa on vain 1,73. Luonteesta oli kirjotettu kehusanoja, kaikki vaikutti hyvältä. Otin yhteyttä jalostustoimikuntaan, uroksen lähisuvussa ei ollut epilepsiakoiria. Soitto uroksen omistajalle ja päätös oli tehty. Ajattelin käydä kattomassa Nallen vielä luonnossa, mutta sen verran hyvältä se vaikutti, että tuskin päätökseen enää muutosta tulisi.

Taigan sulhanen on siis Aldaron, kotoisammin Nalle. Tässä linkki yhdistelmään koiranettiin:  http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI31631%2F09&RekNoE=FI12341%2F09&Sukupolvet=4

Ilmotin Heidille asiasta 21.12 illalla ja 23.12 aamulla Heidi soitti innoissaan, että Taigan juoksu alko!!! Olin tuolloin kovassa kuumeessa, mutta tämän uutisen kuumeen pehmittämä pääni sisäisti heti. Nyt vain jännätään sitä, toivunko tästä taudista niin, että uskallan lähteä heti uuden vuoden jälkeen ajamaan kohti Rovaniemeä, vai saako Heidi hoidella astutuskuviot ilman minua. Luotan täysin Heidiin ja Taigaan, että homma kyllä sujuu, vaikken ite paikalle selviäisikään.

Eiköhän tämäkin blogi muutu taas vähän useammin päivittyväksi, kunhan saadaan pennutushommat etenemään ja laitanpa tähänkin vielä linkin Taigan blogiin, koska sinnekin varmasti tulee lukemista kaikille kiinnostuneille  http://karvakoipelit.blogspot.com/