Vilma muori täyttää tänään 16 ja ilosesti tassu edelleen nousee lenkillä. Reissunkin se jaksoi hienosti, mutta ainahan se on kiva palata kotia.

Eilen nappasimme Taigan Rovaniemeltä kyytiin ja hyvin Taiga muistaa mistä on lähtöisin. Arto oli siirtänyt pentulaatikon varastosta keittiön nurkkaan ja kun sain siihen aluset valmiiksi, meni Taiga laatikkoon ja eipä oo juuri muualla aikaa viettänykkään. Pennut möyrii kivasti mahassa, Taigaa se taitaa enemmänkin kutittaa, kun pitää massua välillä kirputtaa. Eilen alkoi lämpö laskea, joten synnytys lähestyy. Toivottavasti meitä riivannut oksennustauti ja muu sairastelu ehtis mennä ohi, ennenkuin pennut alkaa syntyä, niin jaksais täysissä voimissa olla Taigan apuna, jos apua tarvitaan. Luotan kuiten, et kaikki menee hyvin ja saamme vaan ihastella tulevia pentusia.

Iida ja Pieta tykkää Taigasta yhtä paljon kuin omistakin koirista ja Pietakin jo melkein osaa sanoa Taiga. Intoa on välillä vähän liikaa, mutta onneksi ymmärtävät, että pentulaatikkoon ei saa nyt mennä.