Aikamoinen lumisade on siivittäny pentuja uusiin koteihin tänä viikonloppuna. Lunta on tullu niin paljon, että kun kävin illalla uusiin koteihin lähtöä vielä odottavien Korpimetson Soinnin eli Moyon, Korpikosken Laulun eli Lempin ja mummojen kaa lenkillä, ei pennut meinanneet päästä mihinkään. Niillä oli täysi työ loikkia auraamattomalla tiellä mummojen perässä. Teinkin välillä niin, että käskin Kumman ja Mökön menemään reilusti edelle ja sitten kutsuin ne takas, että tekivät ees jonkunlaista polkua meille takana tuleville. Vilmankin ilme oli välillä sen näkönen, että eikö sen kesän pitäny olla jo tulossa!!

Meno täällä on huimasti rauhottunu ja tuntuukin uskomattomalta, miten kolmen pennun lähtö rauhottaa elämää. Moyo ja Lempi ovat kuiten olleet tosi vauhdikkaita. Nyt ruokakin syödään aivan rauhassa, eikä muutenkaan hötkytä ja olla heti naskalihampaat tanassa puremassa kaikkea mikä liikkuu.

Pennuista ensimmäisenä uuteen kotiin lähti eilen Korpikeijun Kuiske eli Pimu. Pimu lähti reippaasti Sannan ja Peten matkaan ja matka olikin menny mukavasti kotia Keminmaalle asti. Sanna laitto vielä illalla ihanan kuvan, jossa Pimu nukkui keskellä lattiaa ihan oikosenaan. Mikä luottamuksen osotus uudelle perheelle, nukkua niin avarassa paikassa jo ekana iltana. Pimu ei ollu kaikkein reippain pentu, mutta ei missään nimessä arkakaan, niinkuin ei yksikään tästä pentueesta. Yökin oli menny ihan hyvin, joten kaikinpuolin hyvillä mielin olen ekan pennun lähdöstä.

Tänään lähti sitten sijotusnartuksi valitsemani Korpikevään Taiga eli Peppi Rovaniemelle Minnan ja Miljan matkaan. Peppi oli yhtä reipas lähtijä kuin Pimukin ja sielläkin oli matka menny hyvin. Ens viikolla Peppi saakin naapuriinsa sit Korpimetson Soinnin eli Moyon. Kiva kun pennut menee noin lähekkäin, saavat leikkikaveriakin toisistaan.

Iltapäivällä lähti sit vielä Korpijärven Loiske kohti Kittilää Tommin sylissä reippaasti istuen ja Loiskeen kuulumisia kerron sitten kun sieltä suunnalta kuuluu jotain.

Heidihän on jonkunverran , siis ihan vaan pikkasen, ollu ihastunu Korpikosken Lauluun ja niin siinä sitten kävi, että Lempi lähtee myöskin Rovaniemelle ja pääsee oman emon eli Taigan oppiin. Ja samalla myöskin lähelle Peppiä ja Moyoa. Siellä suunnalla onkin sit hyvä järjestää kolmen pennun tapaamisia, kun asuvat kaikki toisiaan lähellä.

Nyt vaan sit aletaan jännäämään montako Poikkikorvaa Mökö tekee Minnan kenneliin. Selkä on levinny aikamoisesti ja nisät alkaneet roikkumaan. Tänä aamuna Mökö ei meinannu enää päästä kopin katolle hyppäämään, joten kyllä massussa jotain kasvaa. Mökön pentuja voi kiinnostuneet kysellä miultakin.