Joo, niinhän miun piti tänne saada jotain vaelluksesta kirjotettua, mutta kuinka ollakaan olen vaan itekin käyny täällä http://suakkuna.vuodatus.net/blog/3002370/kasivarren-kalottireitilla-ja-poropoluilla/  Kirstin blogissa muistelemassa reissun kulkua. No, pitää nyt sen verran sanoa näin talven jo kolkutellessa nurkan takana (sais jo muuten lunta tulla!), et oli meillä hieno, mutta rankka reissu. Kyllä tuli monesti ikävä Koilliskairan ja Paras-Pältsan kivettömiä nummipolkuja, kun keikuimme painavine rinkkoinemme enemmän ja vähemmän kivisiä polkuja menemään. Säät suosi reissua loistavasti ja ainoana nummipäivänä Kuonjarilta Meekolle aurinko paisto niin kovin, että naamahan siinä suorastaan kärventy.

Talven odotus on jo niin pitkällä, että pääsimme eilen poroerotuksia kattelemaan Karkulaisen aidalle Iidan ja Pietan kanssa. Tai siis Pieta nukku vaunuissa koko ajan, se pääs vaan kattelee poron ja nuotion tuoksusia unia. Iida sitä vastoin roikku aidan reunalla Aapon kanssa niin, että miun ja Niinan piti välillä haalarin lahkeesta niitä nykiä alemmas. Iida taas ilmotti haluavansa kirnuun ottamaan poroja sarvista kiinni, niin kun Anne-Mari ja Ahtikin teki. Lupasin, et sit pääsee kun isoks kasvaa, mut Ahti sanokin et tuu talvella kylään, niin otetaan sit yhessä poroja sarvista kiinni.

Ja se kaiken kovin odotus vaan jatkuu eli Taigan juoksu. Neitillä on aina ollu syyskuussa juoksu ja nyt kohta eletään jo marraskuuta, eikä juoksua kuulu. Heidi laittelee viestiä et nyt sillä ei oo korvia ollenkaan ja nyt se on ärtyny ja nyt se nuolee itteään enemmän jne eli kaikki oireet on kyllä ilmassa, mutta ite juoksu ei vaan oo alkanu. Mutta eipä tässä auta muu kun oottaa. Kenties taloon tullu pentu Jojo (Ikuisesti Aika Kone) on myös saattanu vaikuttaa juoksun alkamiseen. Jos Taiga vaikka miettii, et eihän tässä tarttee ite alkaa pentuja tekemäänkään, kun pentu tuli taloon ihan ilman juoksuakin. Mutta suunnitelmat on siis pysyny edelleen samana, auto suunnataan kohti Paltamoa, sit kun sen aika tulee. Sillä välin voitte käydä Taigan ja kumppaneiden kuulumisia lukemassa täällä  http://karvakoipelit.blogspot.com/  Heidin blogissa.